Galledanguovddáš ja Báhčaveaji álbmotmeahci stivra ásahedje Gjøken diehtojuohkinguovddáža áimmahuššat ja gaskkustit guovllu luonddu- ja kulturárvvu.

Báiki lei nuppi máilmmisoađi áigge duiskalaš vuovdedoalu hálddahusbáiki Báhčaveajis. 1944 čavčča bolde duiskalaččat buot bráhkáid, earret ovtta. Čuovvovaš 13 jagi geavahii guorbmevovdnafákta Alf Benjaminsen bráhká ásodahkan. Sihke Alf ja nieida Sara leigga nuohtalaččat, ja dávjá lei dánsa dán šiljus. 

1948:s sirdojuvvui hirsavisti deike. Dat geavahuvvui álggos rádjafávttaid stašuvdnan, maŋŋá vuovdebargiid ásodahkan. Visti gohčodišgohte «Gjøkhoteallan» ja lei lahka vuovdedoallobargiide maŋŋá soađi. Namuhuvvon Sara barggai moadde jagi goahkkan dan guđa albmái geat ásse visttis. Dađistaga vuovdedoaimmahat huksii sihke stálja ja sávnnji báikái.

Egil Skoglund bargagođii sirdit eará visttiid mat muitaledje Báhčaveaileagi historjjá birra, deike ja bajásdoallat daid. Son lei vuovdehálddaheaddji Statens Skogeriin, dávjá gohčoduvvon vuovdedoaimmahat, 1962 rájes 1972 rádjai. Nu vuođđuduvvui dálá Gjøken diehtojuohkinguovddáš.

Ásaheapmi lea oassi PAN:s (KO2093 Phenomena of Arctic Nature 2019-2022) Kolarctic CBC bokte. Kolarctic PAN galgá ovdánahttit luonddu- ja galledanguovddážiid ovttas báikkálaš mátkeealáhusfitnodagaiguin. Prošeakta lea ovttasbargu gaskal njeallje suoma, guokte ruošša ja golbma norgga  doaibmaoasálačča. Norgga doaibmaoasálaččat leat NIBIO Svanhovd, Báhčaveaji álbmotmeahccestivra ja Biotope AS.