Báhčaveaji suodjalanguovlluin, gos vuovdi ii leat čullojuvvon, vuohttá kulturluottaid dološ sámi beahcenjaldimiin. Leat kártejuvvon 350 beazi main leat dákkár «glásat». Njaldimat leat beaiváduvvon 1778 rájes 1903 rádjai. Sihke nuortalaččat ja anáraččat Báhčaveajis geavahedje čuvges guolbmasa dahje gáhči málesteamis.

Juohke bearaš njalddii jahkásaččat 30–35 kg guolbmasa. Bárku ii geavahuvvon nealggi dahje heađi geažil, muhto danne go dat lei dehálaš ja njálgga suvli guollái ja birgui. Bárkku galggai váldit geassemánus go guohcarássi liđđui. Dalle dat luovvanii álkimusat. Bárku njaldojuvvui raddeallodagas, muhto beahcái guđđojuvvui golbma suorbmalávddi bárku. Nu birgejedje beazit, ja daid sáhtii ávkkástallat máŋggaid buolvvaid. Guoddevašvuođaprinsihppa lei dehálaš nuortalaččaide. Luonddu ja luondduriggodagaid ii galgan goaridit. Dát eallinvuohkeoaidnu lei nanus nuortalaččain.

Beahcenjaldin leat dego «glásat» muorain go beahci šaddá.  Bárku goikaduvvui, mollejuvvui jáffun ja vurkejuvvui vai beassá geavahit daid maŋŋeleappos jagis. Jáffut seaguhuvvojedje guolleliemain geasset ja biergoliemain dálvet, sihke suvlin ja suohkudanjáffun.

Guolbmasis ledje earret eará antioksidánttat, karbohydráhtat, fiiber, ruovdi, kalium ja magnesium. Dasa lassin lei das valjit C-vitamiidna. Sáhttá dadjat ahte dat lei dearvvašvuođabiebmobuvtta.

Beazit main vuhttojit njaldimat, leat automáhtalaččat ráfáidahtton sámi kulturmuittut.