Hirret on hakattu vuonna 1879/1880, ja majaa on ensimmäisen kerran kuvailtu vuonna 1882 matkustajien majapaikkana. Maja oli pystytetty itse Hakokoskelle, Paatsjoen ennen valjastusta mahtavimman kosken korvalle. Vaikka Paatsjoen laakso oli melkein asumaton majan pystytyksen ajankohtana, siitä tuli muutamassa vuodessa matkustajien ja rajaseudun erämaan kulkijoiden ahkerasti käyttämä.

Majan sisustus oli yksinkertainen. Perimmäisenä oli pöytä kahden makuulavan välissä ja lisäksi leveämpi makuulavitsa. Ulko-ovesta oikealle oli avoin tulisija. Hakokosken majassa ei ollut vieraskirjaa, mutta kävijät kirjoittivat nimikirjaimensa ja käyntipäivämääränsä seinille. Se on tehnyt majasta ainutlaatuisen tiedonlähteen Paatsjoen liikenteestä vuoden 1900 vaiheilla. Majan käyttö kutistui vähitellen sitä mukaa kuin muuta asutusta syntyi alueelle. Eräässä vaiheessa rakennusta käytettiin Hakokosken sisäoppilaitoksen varastona.

Maja siirrettiin vuosina 1972/1973 Gjøkeniin, kun metsänhoitaja Egil Skoglund näki, että se oli arvokas säilytettäväksi. Siirtämisen suorittivat metsurit Gunnar Olsen ja Otto Hesenget.