Ylä-Paatsjoen kansallispuiston opastuskeskus ja johtokunta perustivat infopiste Gjøkenin hoitamaan ja välittämään alueen luonnon- ja kulttuuriarvoja.

Toisen maailmansodan aikana paikka oli saksalaisten metsätöiden hallintopiste Ylä-Paatsjoella. Syksyllä 1944 saksalaiset polttivat kaikki parakit paitsi yhtä. Tätä käytettiin seuraavien 13 vuoden aikana rullaradanvartija Alf Benjaminsenin asuntona. Sekä Alf että hänen tyttärensä Sara olivat hyvin musikaalisia, ja tällä avoimella paikalla tanssittiin usein heidän soittonsa tahtiin.

Vuonna 1948 paikalle siirrettiin pieni hirsirakennus. Sitä käytettiin ensin rajavartioston asemana, sittemmin metsureiden asuntona. Talo tunnettiin nimellä ”Gjøkhotellet”, ja sillä oli keskeinen asema sodanjälkeisessä metsätaloudessa. Mainittu Sara työskenteli joitakin vuosia kuuden talossa asuvan miehen kokkina. Ajan mittaan metsälaitos rakensi paikalle sekä tallin että saunan.

Egil Skoglund teki aloitteen siitä, että muitakin Paatsjokilaakson historiasta todistavia rakennuksia siirrettiin tänne ja otettiin talteen. Hän oli metsänhoitajana Statens Skoger -keskusviraston palveluksessa vuodesta 1962 vuoteen 1972. Näin luotiin perusta nykyiselle infopiste Gjøkenille.

Perustaminen on osa PANia (KO2093 Phenomena of Arctic Nature 2019–2022) Kolarctic CBC:n kautta. Kolarctic PANin tehtävä on kehittää luonto- ja opastuskeskuksia yhteistyössä paikallisten matkailuyritysten kanssa. Hanke on neljän suomalaisen, kahden venäläisen ja kolmen norjalaisen osapuolen välistä yhteistyötä. Norjan osapuolet ovat NIBIO Svanhovd, Ylä-Paatsjoen kansallispuiston johtokunta ja Biotope AS.