Guovssahasat leat álo imaštahttán olbmuid. Dat hábme čábbámus formašuvnnaid ja minstariid libardettiin almmis dálvet. Muhto mat guovssahasat rievtti mielde leat, ja mo dat šaddet?

Olusat leat geahččalan čilget mo guovssahasat šaddet albmái ihkku, muhto norgga fysihkkár Kristian Birkeland (1867–1917) dat lei vuosttaš olmmoš gii čovddii guovssahasčuolmma 1896:s. Son bijai ovdan teoriija ahte beaivváš ii dušše addán čuovgga, muhto dat čađat bálkkui gealddapartihkkaliid mat eatnama magnehtagietti geažil mohkkasit ja gessojuvvojit vulos polaide. Doppe magnehtalaš polaid bokte gealddapartihkkalat kolliderejit áibmogerddiin ja ráhkadit magihkalaš guovssahasaid.

Eai lean galle dutki geat jáhkke sutnje dalle, danne go eatnašat navde gomuvuođa leat áibbas guorusin, ja ahte guovssahasain danne lei eatnanlaš čilgehus. Easkka 1960-logis duođaštuvvui Birkelanda teoriija.