Kulkuväylä ja ruoka-aitta

Paatsjoki on ollut kaikkien täällä asuneiden väestönryhmien elinhermo. Aikaisemmin sujui kaikki liikenne veneellä jokea pitkin, ja kun joki jäätyi, ajettiin porolla.

Ylä-Paatsjoella oli hyvät mahdollisuudet kalastaa. Kansallispuiston alueella tärkeimmät kalalajit ovat hauki, ahven ja harjus.  Makean veden kalat olivat tärkeä osa Paatsjokilaakson alkuperäisväestön, kolttasaamelaisten, ravitsemusta. Erityisen tärkeää oli hauen ja siian pyynti. Kuivattu hauki oli myös kauppatavaraa tuhat vuotta sitten. Sen osoittaa tulisijarivin kaivaukset lähistöllä.

Paatsjoen pituus on 143 kilometriä, se alkaa Inarijärvestä ja laskee Utsavuonoon (Bøkfjorden) Kirkkoniemen lähellä. Joki muodostaa rajan Venäjää vastaan ja tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia melomiseen. Melojan on pysyttävä Norjan puolella, ja veneessä ja kanootissa on oltava rekisterikilpi. Ulkomaalaisten ei ole lupa kalastaa Paatsjoessa. Kalastussäännöt voi lukea osoitteesta www.fefo.no. Sieltä voi myös lunastaa kalastusluvan.