Paatsjoen kolttasaamelaiset valitsivat Venäjän kansallisuuden. He jatkoivat kuitenkin vanhojen asuin- ja kalapaikkojensa käyttöä Norjan puolella, rajasopimuksen mukaisesti. Heidän elintapansa joutui pian konfliktiin norjalaisten aluetta koskevien suunnitelmien kanssa. Norjan suvereniteetin varmistamiseksi viranomaiset halusivat, että norjalaisia asettuisi asumaan rajan läheisyyteen. Samanaikaisesti koko alueeseen kohdistui suurimuotoinen suomalaisten maahanmuutto, jonka syynä oli vaikeat elinolosuhteet Suomessa 1800-luvun puolivälissä. Siitä syystä Norja pani vuodesta 1869 alkaen toimeen useita asutushankkeita. Ne toivat seudulle eteläisen Norjan tunturikylien maanviljelijöitä.

Norjan uudisasutuksen läpimurto tapahtui 1900-luvulle tultaessa, kun Paatsjoen laakson pohjoisimmasta osasta löydettiin hyödyntämiskelpoista rautamalmia. Valtakunnanrajan, siirtolaisuuden ja uudisasutuksen summa johti kolttasaamelaisten luontoon pohjautuvan kulttuurin katoamiseen. Rajaseutu muuttui moderniksi maatalous- ja teollisuus­yhdyskunnaksi.