Reamalstohpu lea boarráseamos stáhtalaš visti mii lea ceggejuvvon Báhčaveaileahkái.

Dimbbar čullojuvvui 1879/80, ja stohpu čilgejuvvui vuosttaš geardde 1882:s bartan mátkkálaččaid várás. Stohpu lei Reamalgáttis, mii lei Báhčaveaijoga stuorámus gorži ovdal fápmohuksema. Vaikko Báhčaveaileagis illá ásse olbmot go stohpu huksejuvvui, de mátkkálaččat geat fitne rádjaguovllu meahcis, geavahišgohte dan jámma moatti jagi maŋŋá.

Stohpu lei ovttageardán. Siskkimusas lei beavdi guovtti geardeseaŋgga ja govddit seaŋga gaskkas. Uvssa olgeš bealde lei árran. Reamalstobus ii lean bartagirji, muhto mátkkálaččat čálle iežaset álgobustávaid ja galledanbeivviid seinniide. Dát lea dagahan stobu erenoamáš diehtobáikin johtaleami birra Báhčaveajis jagi 1900 áigge. Stobu geavaheapmi nogai dađistaga go eará visttit huksejuvvojedje. Ovtta áigodaga geavahuvvui visti Reamala internáhtaskuvlla rádjun.

Stohpu sirdojuvvui deike Gjøkenii jagiin 1972/73, go vuovdehálddaheaddji Egil Skoglund anii dan seailluhan veara. Vuovdebargit Gunnar Olsen ja Otto Hesenget sirddiiga luokku.